31.10.2011

Tampereen käräjäoikeuden tuomio 1.2.2008

Käräjäoikeus tuomitsi syyttäjän syytteestä A:n 24.1. - 28.8.2006 tehdystä laittomasta tuontitavaraan ryhtymisestä sakkorangaistukseen.

Käräjäoikeus lausui selvitetyksi, että A oli syyllistynyt laittomaan tuontitavaraan ryhtymiseen ottamalla huostaansa Suomeen salakuljetettuja doping- ja lääkeaineita, joilla ei ollut Suomessa myyntilupaa, vaikka oli tiennyt aineet salakuljetetuiksi. Käräjäoikeus totesi A:n ostaneen eräältä henkilöltä 5 - 6 purkkia testosteronia sisältävää Panteston-ainetta ja noin 100 - 150 kappaletta klenbuterolia sisältä-viä Clenbuterol-tabletteja.

Käräjäoikeus lausui, että kyseiset aineet oli salakuljetettu Suomeen ja että aineet maahan tuotaessa oli tehty salakuljetusta koskeva rikos. Käräjäoikeus katsoi, ettei jäänyt epäilystä siitä, että A oli tiennyt aineet Suomeen salakuljetetuiksi ja laittomiksi. A:n menettely täytti siten laittoman tuontitavaraan ryhtymisen tunnusmerkistön.

Asian on ratkaissut käräjätuomari Aulikki Stenbäck ja lautamiehet.

Turun hovioikeuden tuomio 15.5.2009

A valitti hovioikeuteen ja vaati syytteen hylkäämistä.

Hovioikeus päätyi näytön arvioinnissaan ja sen nojalla tekemissään johtopäätöksissä käräjäoikeuden tavoin siihen, että A oli ottanut huostaansa Suomeen salakuljetettuja laittomia doping- ja lääkeaineita, vaikka oli tiennyt ne salakuljetetuiksi.

Siltä osin, täyttikö A:n menettely laittomaan tuontitavaraan ryhtymisen tunnusmerkistön, hovioikeus totesi, että rikoslain 46 luvun 6 §:ssä tarkoitettuna esirikoksena mainitaan muun ohessa rikoslain 46 luvun 4 §:n mukainen salakuljetus, jonka tunnusmerkistö asiassa täyttyi niin A:n haltuunsa ottamien lääke- kuin dopingaineidenkin osalta.

Asiassa ei ollut klenbuterolia sisältävien lääketablettien osalta perusteita arvioida esirikosta salakuljetusrikoksen sijasta lääkerikokseksi, koska lääkerikos rikoslain 44 luvun 5 §:n nojalla syrjäytyy rangaistusasteikoltaan lievempänä salakuljetusrikoksen käsillä ollessa. Perusteita arvioida esirikosta testosteronivalmisteiden osalta salakuljetusrikoksen syrjäyttäväksi dopingrikokseksi ei myöskään ollut. Rikoslain 1.9.2002 voimaan tulleiden dopingrikosta koskevien 44 luvun säännösten esitöissä on nimenomaisesti todettu, että vähäisten dopingmäärien hallussapitoon voitaisiin dopingrikosta koskevien säännösten voimaantulon jälkeenkin puuttua rikoslain laittomaan tuontitavaraan ryhtymistä koskevien säännösten nojalla (HE 17/2001 vp s. 20). Lausumasta oli pääteltävissä lainsäätäjän ilmeisenä tarkoituksena olleen, että vähäisten dopingainemäärien käsillä ollessa dopingrikosta koskeva säännös ei erityissäännöksenä syrjäytä salakuljetusrikosta. Näin ollen A oli syyllistynyt laittomaan tuontitavaraan ryhtymiseen.

Hovioikeus ei muuttanut käräjäoikeuden tuomiota.

Asian ovat ratkaisseet hovioikeuden jäsenet Tapio Kilpi, Markku Nieminen ja Salla-Maaret Keränen.

Perustelut

Mistä asiassa on kysymys

1. Alemmat oikeudet ovat tuomitessaan A:n laittomasta tuontitavaraan ryhtymisestä lukeneet A:n syyksi sen, että hän on 24.1. - 28.8.2006 ostanut eräältä henkilöltä 5 - 6 purkkia testosteronia sisältävää Panteston-ainetta ja noin 100 - 150 kappaletta klenbuterolia sisältäviä Clenbuterol-tabletteja. Kyseisillä doping- ja lääkeaineilla ei ole ollut myyntilupaa Suomessa ja A on tiennyt aineet laittomasti maahan tuoduiksi.

2. Korkeimmassa oikeudessa on kysymys siitä, täyttääkö A:n syyksi luettu menettely rikoslain 46 luvun 6 §:n 1 momentissa tarkoitetun laittoman tuontitavaraan ryhtymisen tunnusmerkistön.

Sovellettava säännös ja oikeudellinen lähtökohta

3. Rikoslain 46 luvun 6 §:n 1 momentin nojalla laittomasta tuontitavaraan ryhtymisestä tuomitaan se, joka kätkee, hankkii, ottaa huostaansa tai välittää sellaista omaisuutta, johon nähden sitä maahan tuotaessa on tehty sanotun luvun 1 - 5 §:ssä tai 29 luvun 1 - 3 §:ssä tarkoitettu rikos, taikka muulla tavoin ryhtyy sellaiseen omaisuuteen, vaikka hän tietää, että omaisuus on tällä tavalla maahan tuotu. Säännöksessä ei ole viitattu rikoslain 44 luvun 5 §:ssä mainittuun lääkerikokseen eikä saman luvun 6 §:n dopingrikokseen. Lainvalmistelutöiden mukaan kyseinen esirikoksia koskeva luettelo on tyhjentävä (HE 66/1988 vp s. 181).

Clenbuterol-lääkeaineen ostaminen tunnusmerkistötekijöiden täyttymisen kannalta

4. Rikoslain 44 luvun 5 §:n 1 momentin 1 kohdassa säädetään, että joka tahallaan tai törkeästä huolimattomuudesta lääkelain tai lääkkeiden valvontaa koskevan, Euroopan yhteisön perustamissopimuksen 100 a tai 235 artiklan nojalla annetun asetuksen taikka niiden nojalla annetun säännöksen tai yleisen tai yksittäistapausta koskevan määräyksen vastaisesti valmistaa, tuo maahan, varastoi, pitää myynnissä tai luovuttaa lääkelaissa tarkoitettuja lääkkeitä, on tuomittava, jollei teosta muualla laissa säädetä ankarampaa rangaistusta, lääkerikoksesta sakkoon tai vankeuteen enintään yhdeksi vuodeksi.

5. Rikoslain 46 luvun 4 §:n 1 momentin nojalla salakuljetuksesta tuomitaan sakkoon tai vankeuteen enintään kahdeksi vuodeksi se, joka ilman asianmukaista lupaa taikka muuten tuontia tai vientiä koskevien säännösten tai määräysten vastaisesti tuo tai yrittää tuoda maahan taikka vie tai yrittää viedä maasta tavaraa, jonka tuonti tai vienti on kielletty tai edellyttää viranomaisen lupaa tai tarkastusta.

6. Kuten hovioikeuden tuomiosta ilmenee, asiassa on lausuttu selvitetyksi, että A on ostanut 100 - 150 kappaletta klenbuterolia sisältäviä Clenbuterol-tabletteja, jotka ovat lääkelaissa tarkoitettuja lääkeaineita ja joilla ei ole ollut myyntilupaa Suomessa. Tabletit oli tuotu maahan laittomasti, mistä seikasta A:n on katsottu olleen tietoinen. Korkein oikeus toteaa, että menettely, jolla A:n ostamat Clenbuterol-tabletit oli tuotu maahan, täyttää sekä lääkerikoksen että salakuljetuksen tunnusmerkistötekijät.

7. Kuten rikoslain 44 luvun 5 §:n 1 momentin sanamuodostakin ilmenee, säännös on toissijainen. Esitöiden mukaan lääkkeiden maahantuontiin sovellettaisiin rikoslain 46 luvun 4 §:n salakuljetussäännöstä silloin, kun kyse on sellaisesta lääkkeiden maahantuonnista, joka on kiellettyä tai edellyttää viranomaisen lupaa tai tarkastusta (HE 17/2001 vp s. 38). Tässä tapauksessa kysymys on ollut kielletystä lääkeaineen maahantuonnista, joten rikoslain salakuljetusrikoksen tunnusmerkistö täyttyy. Salakuljetusrikoksen rangaistusasteikko on ankarampi kuin lääkerikoksen. Näin ollen A:n menettely täyttää tältä osin laittoman tuontitavaraan ryhtymisen tunnusmerkistön. Asiassa ei siten ole perusteita muuttaa tältä osin hovioikeuden tuomiosta ilmenevää syyksilukemista.

Panteston-dopingaineen ostaminen tunnusmerkistötekijöiden täyttymisen kannalta

8. Rikoslain 44 luvun 6 §:n 1 momentin mukaan se, joka laittomasti 1) valmistaa tai yrittää valmistaa tai 2) tuo tai yrittää tuoda maahan taikka 3) myy, välittää, toiselle luovuttaa tai muulla tavoin levittää tai yrittää levittää dopingainetta, on tuomittava, jollei teosta muualla laissa säädetä ankarampaa rangaistusta, dopingrikoksesta sakkoon tai vankeuteen enintään kahdeksi vuodeksi.

9. A:n hallussa ollut Panteston-valmiste on rikoslain 44 luvun 16 §:ssä tarkoitettu dopingaine. Kuten dopingrikoksen säätämiseen johtaneessa hallituksen esityksessä todetaan, dopingrikoksen tunnusmerkistössä on päällekkäisyyttä niin lääkerikossäännöksen kuin rikoslain voimassa olevien salakuljetusta koskevien säännösten kanssa. Erityissäännöksenä dopingaineita koskevia rangaistussäännöksiä sovellettaisiin aina silloin, kun kyseessä on dopingaine (HE 17/2001 vp s. 41).

10. Edellä kohdassa 9 sanottu huomioon ottaen, ja kun dopingrikoksen ja salakuljetusrikoksen rangaistusasteikko on sama, dopingaineita luvattomasti maahantuonut olisi tuomittava salakuljetusrikoksen sijaan dopingrikoksesta. Koska dopingainetta laittomasti maahan tuotaessa ei näin ollen voi syyllistyä enää 1.9.2002 jälkeen salakuljetukseen, vaan teko tulee arvioitavaksi dopingrikoksena, jota ei mainita laittoman tuontitavaraan ryhtymiseen esirikoksena, ei A:n menettely dopingaineiden osalta täytä laittomaan tuontitavaraan ryhtymisen tunnusmerkistöä. Asiaa ei muuta hallituksen esityksen yleisperustelujen toteamus siitä, että vaikka dopingaineen hallussapitoa ei säädetä rangaistavaksi, vähäisten dopingainemäärien hallussapitoon voitaisiin edelleen puuttua rikoslain laitonta tuontitavaraan ryhtymistä koskevien säännösten nojalla esimerkiksi silloin, kun aineen ulkomainen alkuperä kiistattomasti selviää pakkauksista (HE 17/2001 vp s. 20). Näin ollen syyte on hylättävä kysymyksessä olevin osin.

11. Syytteen tultua näin osaksi hylätyksi Korkein oikeus katsoo, että A:lle tuomittua sakkorangaistusta on alennettava.

Tuomiolauselma

Hovioikeuden tuomiota muutetaan.

A:han kohdistettu syyte (syytekohta 18) hylätään siltä osin kuin A:lle on vaadittu rangaistusta siitä, että hän oli ostanut syytteen tekoaikana 5 - 6 purkkia testosteronia sisältävää Panteston-ainetta.

A:n viaksi jää hovioikeuden tuomion mukaisesti 24.1. - 28.8.2006 tehty laiton tuontitavaraan ryhtyminen (syytekohta 18) siltä osin kuin hänen syykseen on luettu se, että hän on ostanut noin 100 - 150 kappaletta klenbuterolia sisältäviä Clenbuterol-tabletteja, joilla ei ole myyntilupaa Suomessa ja joiden osalta hän on ollut tietoinen niiden laittomasta maahantuonnista.

A:lle tuomittua sakkorangaistusta alennetaan. A tuomitaan hovioikeuden hänelle tuomitseman 35 päiväsakon sijasta 15 hovioikeuden määräämään 6 euron suuruiseen päiväsakkoon eli maksamaan sakkoa 90 euroa.

Muilta osin hovioikeuden tuomio jää pysyväksi.

Asian ovat ratkaisseet oikeusneuvokset Kari Raulos, Juha Häyhä, Timo Esko, Soile Poutiainen ja Ari Kantor. Esittelijä Minna Mattila.